>Ikuistan sinut, eli teen ikuiseksi ja nappaan vielä sielusikin
Perhekuvien lajityypit, genret, ovat hyvin tarkkarajaisia ja muotoisia edelleen. Hääkuvissa pönkötetään ryhmänä, tanssitan valssia, leikataan kakkua ja heitetään morsiuskimppua. Syntymäpäiväjuhlissa kuvataan nuorempien osalta kynttilöiden puhaltamista ja vanhempien osalta kukkapuskien määrää.
Päreen otsikossa on toisenlainen hääkuva. Häät ovat vasta tulossa. Nyt ei ole kysymyksessä aito perhekuva, vaan julkisuuden henkilön jakaminen tavallisen kansan suupaloiksi etukäteen.
Muuittenkin lajityyppien kuvaustilanteet ovat aika tarkkarajaisia. Varusmieskuvissa yritetään olla tappajan näköisiä ja passikuvissa säännöt sanoo passin myöntäjä. Vain salaa otetuissa kuvissa kohde alistuu ikuiseen tarkkailuun tietämättään ja luonnollisena kuin pikkulapsi synnytyslaitoksella.
Kulttuuritutkija Don Slaterin mukaan ihmiset kuitenkin arvostavat suuresti perhealbumejaan. Hän sanoo, että eräiden tutkimusten mukaan 39 % ihmisistä pitää perhealbumiaan kaikkein kalleimpana aarteenaan. Kuitenkin saman tutkimuksen mukaan 60 % vastaajista katseli perhealbumejaan vain kerran vuodessa taikka harvemmin.
Perhekuvien hautautuminen piiloihinsa koskee vain albumikuvia. Seinillä olevat kuvat ovat aina läheisyydessämme ja niillä osoitetaan perheen sisäinen verkko. Näin heidät tehdään haalistuneissa suurennoksissaan kuolemattomiksi.
Tillman on hankkinut digikuvilleen 500 gigan ulkoisen kovalevyn, jossa kuvat toivon mukaan edes vähän aikaa säilyvät. Kansioihin teetetään silloin jokunen lisäkuva, kun mummulle ja papalle tehdään omia kappaleita. Muuten uusia albumeita ei enää kerry.
Albumeissa oli edes se hyvä puoli, että joskus tuli merkittyä joku päivämärä ja paikka kuvien viereen. Digi-kuviin tallentuu kyllä helposti ottoaika sekunnilleen, mutta jälkipolville ei jää mitään käsitystä siitä, ketä siinä seisoo ja linssiä tuijottaa.
Saimi-mummon hyvä tapa oli mustekynällä piirtää kuolleen henkilön yläpuolelle pieni risti ja kuvan takapuolelle henkilöiden nimet.
Jos kuvan takana vielä lukisi se, missä sitä oikein seisotaan ja mitä varten, moni palapelin osanen loksahtaisi kohdalleen sitten joskus kun kuolema on tehnyt kuvasta ja historiasta jälleen korvaamattoman