>Tunnustuksia

by Michael Tillman

>

Tänään on juhlallinen päivä monessa mielessä. Tänään saamme viettää vapautuksen muistopäivää.

Huhtikuun 29. päivä vuonna 1429 nimittäin Jeanne d’Arc joukkoineen vapautti Orleansin. Vuonna 1918 taas samaisena huhtikuun päivänä valkoiset vapauttivat Viipurin. Saigonistakin jouduttiin lähtemään vuonna 1975 ja evakuointi alkoi juuri tämmöisenä keväisenä päivänä.

Ehkä suurin huhtikuun vapautustapahtuma sattui kuitenkin vuonna 1945 kun Eva Braun vapautti 29. päivä huhtikuuta Adolf Hitlerin poikamieselämän kurjuudesta ja pariskunta vietti pienet ja somat häät. Aika vähän silloin kasvoi Berliinin kedoilla ja puistoissa kukkasia. No se oli näitä sota-ajan pika-avioliittoja. Semmoiset ei yleensä pitkään kestä. Ihminen hakee turvaa ja lämpöä kauheuksien keskellä.

Tänään liitin tuohon sivupalkkiin Melitan myöntämän tunnustuksen blogini älyllisyydestä. Olen kovasti otettuna ja yritän tässä satakuntalaisittain kursailla ja alentaa itseäni niin, ettei asiasta syntyisi mitään suurta numeroa. Meillä päin mennään yleensä kovasti hämillemme ja ryhdytään etsimään vasta-argumentteja ja väitteitä, joilla voitaisi osoittaa, että tunnustuksen myöntäjä on nyt perin juurin haksahtanut.

Ainakin yritän vakuuttaa, että en yritä olla älyllinen. Minulla on tuumaa vahva nippu koulutodistuksia ja muita kirjallisia vakuutteluja siitä, että Tillmannia vaivaa, jos ei nyt ihan heikkolahjaisuus, niin ainakin laiskamato ja loputon velttous.

Tillman kiittää kuitenkin nöyrästi myöntäjää posket julkisuudesta punottaen ja jalkaa raapaisten.

Tänään on siinäkin mielessä poikkeuksellinen päivä, että juuri huhtikuun 29. päivä tänä vuonna Tillman menee elämänsä ensimmäiselle kokkaus- , eli ruuanlaitto-kurssille. Olen antanut itselleni kertoa, että semmoinen kuuluu minun ikäisteni herrasmiesten kokemusmaailmaan ja harrastuneisuuteen. Vaikka olen ruokaa taikonut viikonloppuisin perheen pöytään jo parikymmentä vuotta, vasta nyt sitten on kurssien vuoro. Minua jännittää suorastaan sikana.

Onneksi opettaja on tuttu kaveri. Sikäli harmillisen tuttu, että hän on entinen oppilaani, joka nyt palaa sitten tässä asiassa minun opettajakseni. Juuri tästä syystä olen yrittänyt opetusurani aikana käsitellä nuorisoa kohtuullisen säädyllisesti. Kaiken löytää lopulta edestään, ennemmin tai myöhemmin.