>Huomisen suurus on nyt tehty

by Michael Tillman

>

Olen tänään keittänyt keittoa kaloista ja katkaravuista sekä tehnyt kalkkunakääryleitä kalkkunan rintafileestä. Olen tehnyt paljon muutakin kummallista. Mikään raaka-aine ei näyttänyt menevän piloille ja tuloksena ollut ruoka oli suussa sulavaa ja upean näköistä. Olen siis ollut kokkauskurssilla koko iltapäivän ja työnantaja maksaa palkkaa. Hassumminkin voisi iltapäivän käyttää.

Puuhastelu keittiössä saa ihmisen syventymään niin totaalisesti juuri niihin hommiin, ettei muulle ulkopuoliselle jää mitään tilaa ja roolia. Jokainen yrittää parhaansa, ryhmän paine muodostuu suorastaan tiheäksi ja jokainen fileerausviilto tehdään mitä suurimmalla hartaudella.

Tiedän nyt muutaman uuden asian kalakeitosta, maizena- suuruksesta ja pihvien paistamisesta. Osaan tehdä myös uudenlaisen lättytaikinan. Mutta ennen kaikkea osaan nyt pestä käsiäni. Semmoinen asia on unohtunut vuosien aikana pelkäksi hutaisuksi.

Nyt osaan pestä kädet, leikkuulaudat, veitset ja muut tarvikkeet. Ja nyt työpöydällä on jonkin sortin järjestys.

Parasta kaikessa on se, että kurssi jatkuu huomenna aamulla klo 8. Kun vappuaatto kallistuu iltapäivään, voin rauhallisin mielin ryhtyä pitkän viikonlopun viettoon. Nyt ei ole pakko turvautua vain perunasalaattiin ja nakkeihin.

Suurus on myös satakuntalainen ateria. Se tarjottiin työväelle aamiaisen ja puolpäiväsen välissä , noin klo 9 -9.30. Suuruksella saatiin tukevaa ruokaa, kuten perunamuusia ja kastetta, eli soosia. Sillä jaksoi siihen seuraavaan ruokaan, puolpäiväseen, jonka te tunnette parhaimiten lounaana.