>Viljavakka ja Augustin pääkallo
>
Jäseniä oli kaikkiaan oikeastaan vähän enemmänkin. Neljäntoista vuoden aikana yhteisössä eleli noin 140 kaukokaipuun ja ihanteiden valtaamaa suomalaista.
”Olen löytänyt avoimen, vapaan ja hedelmällisen maan, kaikkien mahdollisuuksien luvatun maan. Uskon herran johtaneen askeleeni.”
Näin raportoi Oskari Jalkio, suomalainen utopisti vegetaristitovereilleen Terveys-lehdessä vuonna 1929. Samaan aikaan myös Suomen Sosiaalidemokraatti – lehti herätteli ajatusta siitä, että siirtoloita pitäisi perustaa enemmänkin.
Sangen monessa hankkeessa oli mukana teosofeja ja vegaaneja. Pekka Ervastilla oli suuri vaikutus useimpiin vuosisadan alkupuolen hankkeisiin. Hänen hellimänsä uudestisyntyminen ja sielunvaellus toteutuikin erinomaisesti näissä ihannehankkeissa; kun yksi kuihtui, niin toinen sikisi heti perään.
Mielenkiintoinen on väite siitä, että karjalaisten lähtijöiden osuus olisi ollut suuri. Toinen kiinnostava seikka on se, missä määrin näiden utopiayhteisöjen perustamiseen vaikuttivat puuhamiesten näyt ja maailmanlopun ennustukset.
On esitetty sellaista tietoa, että viimeinen suomalainen poistui Viljavakasta vuonna 1944. Toisaalta taas on olemassa tietoa siitä, että perustaja Eeli Ylitalon jälkeläiset hyvinkin pitkään pitivät pystyssä hänen perustamaansa tiili – ja tärpättitehdasta. Tästä linkistä pääsee katsomaan oikein kuvaakin.
Eeli Ylitalosta joku on kirjoittanut päreen tänne, mutta Tillmannin kielitaito ei riitä aivan näin pitkälle vielä espanjan kielessä. Pitänee jatkaa opintoja ensi talvena.
Todella mielenkiintoista olisi ollut myös tietää enemmän Uusi Jerusalem – hankkeesta , jota puuhattiin Sierra Leoneen noin 1792 tietämissä.
Siitä ei kuitenkaan tullut oikein mitään, sillä perustamista tutkimaan lähtenyt August Nordenskiöld kohtasi odottamattomia vaikeuksia. Paikalliset asukkaat eivät olleet järin ihastuneita Augustin ideoista ja hakkasivat hänet hengiltä. Augustin pääkallo on nähtävillä suvun kartanossa Mäntsälässä Alikartanon museossa