Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

Month: tammikuu, 2009

>Ravintola Belge , hieno tutustumisen arvoinen paikka

>

Ravintola Belge on pahoitellut syntynyttä hinnoittelukömmähdystä ja on ryhtynyt toimiin asian suhteen. Asianomainen on saanut rakentavaa kohtelua ja muillekin virheellisen hinnoittelun kohteeksi joutuneille ravintola lupaa hyvitystä kuittia vastaa.

Tillman on iloinen asiasta ja samalla on havahtunut ja äimistynyt tämän välineen tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta silloin kun yhteiskunnan toimivuutta puidaan. Hieno asia, että tässä päästiin näin hienoon lopputulokseen. Tillman aikoo pistäytyä kyseisessä paikassa, sillä listalla näkyy olevan lupaavan hienoja duppeleita, trippeleitä ja makoisia Leffe-oluita.

>La familia noble – jalosukuiset

>

Huonosti kuolee, huonosti kuolee….. sanoi Kukka- ja hautausliikkeen omistaja Ruumisville aikoinaan Karstulassa, kun joku kysyi, miten menee.

Huonosti kuoli myös eilisessä koiraohjelmassa. Ajattelin katsoa muutaman hetken televisiota tyhjentääkseni päänuppini päivän raadannasta. Sattumanvaraisesti avasin toosan juuri siltä kanavalta, jossa loppuun asti jalostetut rotukoirat tekivät hidasta kuolemaa. Epileptinen kohtaus ei näytä koiralla yhtään sen mukavammalta kuin ihmisellä.

Ohjelman ingressi alleviivasi sen kaikkien tietämän tosiasian, että rotukoirajalostuksella on aikaan saatu koirarotuja joilla on erilaisia jalostuksesta johtuvia vikoja ja tauteja runsain määrin. Rotuopilliset määrittelyt ja tuomarien mielipiteet ovat ohjanneet rotujen muotoja ja ulkonäköä niin, että paketti ei enää oikein pysy kasassa.

Sykähdyttävää oli katsoa esimerkiksi sitä pientä koiraa, jonka aivot eivät enää mahtuneet pääkoppaan ja joka tuskissaan raapi itseään ja pyöri lattialla. Epileptinen koirakaan ei ole kaunista katsottavaa. Rhodesian koiralla on selässä reikä, josta ulkoilman pöpöt voivat päästä selkärankaan..Merkillisyyksiä oli vaikka kuinka. Tässä vaiheessa minua oksetti niin paljon, että pakenin sänkyyn näkemään painajaisia.

Koirien omistajat kärsivät rotupuhtaiden lemmikkiensä puolesta, mutta koiria ei lopetettu. Vähän oksetti katsoa tilannetta, jossa omistaja makaa epilepsiakohtauksen saaneen boxerinsa päällä keittiön lattialla. Sitä vastoin kasvattajat pyrkivät lopettamaan kaikki semmoiset pennut, joilta puuttuu joku rotuominaisuus. Esimerkiksi juuri tuon Rhodesian koiran tumma selkäjuova on semmoinen asia, jolla syntynyt pentu voi pelastaa elämänsä.

No samaan rotuopilliseen puuhasteluun ovat syyllistyneet lievemmin kaikki, jotka eläinten kantakirjojen kanssa ovat puuhastelleet. Ayshirelehmä on huippuunsa viritetty eläinformula, ravihevosella on komeampi ja täydellisempi sukutaulu kuin omistajallaan ja kissan nimi saattaa muistuttaa Baijerilaisen kreivin käyntikorttia.

Tillmanin puolesta kukinkin voi puuhastella ihan mitä vain laki sallii, mutta eläimelle aiheutettu kärsimys on raukkamaista ja inhottavaa. Monet sekarotuiset ja vähemmän puhtaat lemmikit ovat paljon mukavampia ja söpömpiä kuin nämä viritykset. Lehtitiedoissa usein kiitettävästi kerrotaan koirien rodut silloin kun lemmikki on päättänyt ryhtyä saalistamaan ravintoketjuunsa kuulumattomia asioita.

Tillmanille kissa on kissa ja koira on koira. Kaikki muu on kohtuullisen turhaa. Lukijoiden joukossa on paljon lemmikkien omistajia. Älkää ottako pulttia minun kirjoituksistani. Se ei auta mitään. Pitäkää huolta lemmikeistänne ja edesauttakaa järkeviä jalostusmenetelmiä ja eettisiä arvoja sekä käyttäkää valtaanne ja vaikutuskanavianne.

>Cansar – väsyttää

>Takana on rankka istunto. Näyttöpäätettä on tuijotettu nyt 11 tuntia. Tämä ei oikein enää pyhältä tunnu, mutta ei auta..

Toisaalta nyt on helpompaa pari päivää kun ei ole päälle kaatuvia asioita hoideltavana ja suurimmat asiat on tikulla.

Paavalina ei nyt hirmupakkasta ollut, eikä oikeastaan paukkunut. Toivon mukaan tämä minus 8 nyt riittäisi edes kohtuullisen kesän takeeksi.

Nyt lähden lukemaan hyvää kirjaa ja nukkumaan. Taitoluistelussa oli sitenkin jotain tuomarikähmintää, kuten vähän ajattelinkin. Hassua. Ei vois kyllä vähempää kiinnostaa.

>Recordar – muistella

>

Näyttää siltä, että, että olemme saamassa uuden ”tapaus Lehtovaaran”. Ravintola Belgessä oli ollut jotain epäselvyyttä hinnoittelun kanssa ja asiasta kirjoitetaan ainakin jo täällä. Mielenkiintoinen juttu.

Minäkin kilpailutin eilen vähän palveluntarjoajia ja kävin tekemässä pesäni kilpailijan leiriin. WordPress -alusta tarjoaa valokuvien esittämiseen vähän paremman blogialustan ja laitoin sinne muutaman kuvan, joilla varasin itselleni sopivan nimimerkin ja tilan. Jahkaa pääsen ulkoisen kovalevyni ääreen ensi viikolla, laitan sinne lisää kuvia. Sitä kautta niitä voi ehkä esitellä paremmin valokuvatorstai – tyyppisissä tilanteissa. Bloggerin alusta on jotenkin kömpelö ja oma domain on vielä vähän tarpeeton.

Katselin äsken kolmoselta tyhjänpäiväistä kengurujahti-elokuvaa Australiasta. Muut vaihtoehdot olisivat olleet jäätanssia ja ampumahiihtoa. Niissä kieltämättä olisi ollut enemmän jännitystä, sillä kuulemma jäätanssikisoissa on vilahdellut tissi ja ampumahiihdossahan on aina vaara, että on käytetty kiellettyjä paukkuja. Neiti Korpi on ihmeellisen kaunis ihminen mutta itse jäällä pyörähtely on muuten meikäläiselle outoa ja kummallista kilpailua, jossa arvostelutuomarit laittavat asioita sadasosan tarkkuudella järjestykseen.

Espanjan opettajan kehotuksesta katselin myös Los Serranos – kohellusta. Kieli on aivan liian nopeaa minulle ja juonikin kummallinen. Suvun miehet tumpuloivat perheen omaisuuden ja säästöt turhuuksiin, kasinopeleihin ja hömpötyksiin. Naiset raivoavat, antavat anteeksi ja taas raivoavat. Nuoriso kulkee keveissä hepeneissä ja arvuuttelee, kuka on homo ja kuka hetero. En oikein pysy kärryillä. Enemmän pidän Teema-kanavalla olleesta sarjasta Francon aikaan, jossa kieli oli hidasta asiat selviä ja ihmisten elämä kuitenkin mutkatonta.

Tänään ja huomenna teen huomattavan määrän kotitehtäviä sekä espanjan ,että laadullisen tutkimuksen tiimoilta. Laadullisen tutkimuksen harjoitustyön kohderyhmäksi saattavat joutua omat oppilaani. Jos he kieltäytyvät, viimeisessä hädässä joudun ehkä käyttämään blogiyleisöäni.

Olkaatten kaikki valmiina ja näppäimistöt vyötettyinä. Voi tulla teemahaastattelupyyntö koskien nuortensävellahjamuistoja taikka kansa/peruskoulun liikuntakasvatuksen iloja ja riemuja.

Luultavaa kuitenkin on, että aiheeksi näyttää lopulta päätyvän jotain laadullista ajatusta siitä, miten nuorison opiskelutyytyväisyyteen ja motivaatioon AMK-ympäristössä vaikuttavat nk. sisäiset palkkiot . Viitekehyksenä toiminee Lawler-Portter työtyytyväisyysteoria.

Mutta äärimmäisessä hädässä voinen joutua turvautumaan niihin blogikirjoittajien kauhistuttaviin muistoihin, joissa sukset katkeavat, eksytään, lapaseen menee lunta ja naapurin Kalle lyö suksen kannan halki. Aika monella varmaan on hiihtokilpailulusikat sijoilta 4. ja 5.

Katso siinä sitten televisiosta urheilua ja rentoudu, kun muistot nousevat heti pintaan ja silmä kostuu.

>Iconic

>

Photo Fridays this week challenge is ”Iconic” . I have taken this one in Valencia 2004.

You can click it bigger, if you want.

>Eso esta por ver – se jää nähtäväksi

>

Muistakaa kaikki siskot ja veljet vastuunne kun kirjoitatte ennustuksia ja ajatuksianne tänne. Jos osumme oikeaan, saattaa leivätön pöytä olla edessä ja parhaassakin tapauksessa saamme puolustusasianajajaksemme Kemppisen ja ehdollista vankeutta.

Etelä-Koreassa lehtiuutisen mukaan oivallisesti ennustanut kaveri on laitettu syytteeseen siitä, että on mennyt kirjoittelemaan silkkaa totuutta nettisivulleen.

Etelä-Korean syyttäjä on asettanut syytteeseen bloggaajan, joka on Internetissä esittänyt ennusteita talouden käänteistä. Nimimerkki Minerva ennusti oikein muun muassa Etelä-Korean valuutan wonin ja paikallisen osakemarkkinan syöksyn sekä Lehman Brothers -investointipankin romahduksen.

Työttömäksi 30-vuotiaaksi Park Dae-sungiksi paljastunutta Minervaa syytetään väärän tiedon levittämisestä Internetissä. Pahimmillaan häntä uhkaa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Kriitikoiden mukaan Park Dae-sung joutui uhriksi noitavainossa, jossa maan hallitus pyrkii kaikin keinoin taistelemaan talouden romahdusta vastaan.

Palkitahan tuommoinen nero pitäisi ja tarjota heti virkaa valtionvarainministeriöstä. Ammattimies hän on, jo kuka. Yhteiskunta usein ymmärtämättömyydessään menettää mahdollisuuksia ja resursseja. Vain harvoin löytyy näkijöitä ja asianyhteyden ymmärtäjiä.

Jatkosodan aikana everstiluutnantti Nikke Pärmi sai elokuussa 1941, vielä majurina ollessaan, itselleen noin 550 rangaistusvankia Sukevalta, Pelsolta ja Köyliöstä. Joukosta muodostettiin erillinen pataljoona 21, joka tunnettiin paremmin JR 26:n yhtenä pataljoonana. Köyliöstä tulleet turvasäilöläiset pyrkivät heti rintamalle päästyään vaihtamaan kenttäpostiosoitettaan , mutta loppujen, rangaistusvankien kanssa Pärmi pärjäsi suhteellisen hyvin.

Hänen miehistönsä hurjaa menneisyyttä taivasteltiin , mutta Pärmi ei antanut sen häiritä itseään. Pataljoonan perustamiskatselmuksessa Riihimäellä Pärmi oli kysellyt miehiltä, mistä kukin on linnaan joutunut ja erään taposta tuomitun kohdalla Pärmi oli todennut ”Hyvä, oikein hyvä ammaddilasia me todella darvidaankin.”

Pärmi oli muuten nuorena miehenä itsekin kaksi ja puolivuotta linnassa. Saattoi sekin vaikuttaa siihen, että juuri Pärmi osasi katsoa asioista toisin.

Hänellä oli myös hassu tapa käyttää d-kirjainta ylenpalttisesti , samoin kuin sivistyssanoja.

Kuvassa autereinen Tonava. Sekin olisi mukava taas keväällä nähdä.

>Izquierda – vasen

>

Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama näyttäisi olevan lehtikuvien perusteella vasenkätinen. Se on tietenkin vähän odotettavaakin. Eikä ollenkaan ihmeellistä. Vasenkätiset ovat esittäneet kätevyytensä aina kaikissa tehtävissään, mutta erityisesti johtajuuden suhteen.

Tunnettuja vasenkätisiä olivat ja on mm. Josef Stalin, Saddam Hussein ja Osaman Bin Landen , mikäli on uskominen ahkerasti virastoissa kiertänyttä kopiohuumori-paperia. Ja miksei olisi. Kopiohuumori, tuo kaikkitietävä, sähköpostihuumorin esi-isä, tiesi asiat tarkkaan. Tosin tätä tietoa ei ole juuri suuremmin levitelty: wikipedian mukaan myös Kyllikki Saaren murhaaja oli vasenkätinen.

Isoäitini opetti minulle jo muinoin seuraavan viisauden; oikeakätiset tekevät mitä osaavat, vasenkätiset mitä tahtovat. No hän oli vasenkätinen vanhaleidi, minä taas oikeakätinen poropeukalo. Vain yksi etu meillä on. Vasenkätisen kirjoituskäsi sotkee juuri tehdyn valtiosopimuksen allekirjoituksen suttuun ja on toisaalta oikein piristävää tietää, että Obamankin vasen kämmensyrjä on välillä sininen musteesta.

>El planeta – planeetta

> ( Klikkaa suuremmaksi)

Planeettamme elämä on rauhoittumassa vähitellen Obama – riemuitsemisen jälkeen. Tillmania kyseinen messias-juhliminen on ruvennut on näin toisena päivänä vähitellen etomaa. En katsonut edes virkaanastujaisia, sillä jotain muuta tekemistä taisi olla.

Olen ehkä jotenkin yksinkertainen tai sitten vain tyhmä. Olen kovasti hengessä kuitenkin mukana ja toivon, että tämä uusi presidentti olisi edellistä tolkumpi ja pitäisi huolen siitä, että elämä planeetallamme säilyisi suurin piirtein entisellään. Mitään suuria yllätyksiä en kaipaa . Näin on hyvä.

Planeetan tavalliset asukkaat pystyvät oikein hyvin mielikuvitukselliseen ja rikkaaseen elämään ilman, että suurvallat vasiten sotkisivat asioita sodilla ja muilla sen kaltaisilla järjettömyyksillä. Aamun Keskisuomalainen antaa meille taas siitä hyvän esimerkin.

71-vuotiaan petäjävetisen naisen riita 41-vuotiaan naapurinsa kanssa kärjistyi siihen, että nainen pahoinpiteli miehen. Teko tapahtui naisen asunnossa Petäjävedellä viime maaliskuussa. Nainen raapi miestä eri puolille kehoa kynsillään ja viilsi myös saksilla. Lisäksi hän puristi miestä sukupuolielimistä ja uhkasi repiä ne irti. Mies sai useita runsaasti vertavuotaneita haavoja ja joutui tikattavaksi.

Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi naisen keskiviikkona pahoinpitelystä viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Korvauksia uhrilleen hänet määrättiin maksamaan yhteensä 1 200 euroa. Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä.

Tillmanille tulee mieleen kohta, että pitäisiköhän sittenkin palata vanhaan vanhainkoti-instituutioon ja luopua tästä avoasumisesta. Muuten tuo meno taitaa ryöstäytyä vanhusten rivitaloissa ihan sodomaksi ja gomoraksi. Ajatelkaas sitä, että maassa on 20 vuoden kuluttua 2 miljoona eläkeläistä. Silloin iltapäivälehtien ei tarvitse syyllistää MAMU-henkilöitä, vaan MUVA-henkilöitä. Mummut ja vaarit nimittäin ovat alvarinsa lehtien otsikoissa ja käräjäoikeuksien odotustiloissa on hirmuinen kolina, kun väki yrittää ängetä istuntosaliin rollaattorit keulien.

Laitoin valokuvatorstain kuvaksi blogini edellisen otsikkokuvan. Siinä minusta selvästi näkyy, miten magma ja laava valuu nurkan takaa ja peittää lopulta hillittömään menoon heittäytyneet planeettamme.

>Me löydetään ne, kevään ensimmäiset kielot

>…………………………………….
….katkelma otsikkorunosta…..

Päiväkodin pihassa lätäköissä
roiskahtelevat lapset
todistavat täydellistä rikosta
kun kiivetään aidan yli, raahataan säkkiä kirjaston pihamaan poikki
Muistan, minulla on palauttamatta Huizingan Keskiajan syksyä,
olen lainauskiellossa, kirjasto kiinni,
ainakin syksyyn asti
täytynee kirjoittaa kirjat itse, omiin nimiin

…………………………………………..
………………………………………….
Arto Melleri : Puukkobulevardi 1997

>La huida – pako , eli huidella huisin nevadaan

>

Tämän päivän Iltalehdessä näyttää olevan mielenkiintoinen uutinen. Neljä kuukautta kateissa olleen naishenkilön kohtalo on viimein paljastunut. Tällä kertaa tarina päättyi poikkeuksellisesti, sillä asianomainen näyttäisi olevan hengissä ja hyvissä voimin.

Tämä Jyväskylän Jyskästä kotoisin oleva 49-vuotias nainen löydettiin Las Palmasista, Espanjasta, kun hänen suomalainen työnantajansa ilmoitti asiasta. Poliisin mukaan nainen oli aloittanut työt Kanarialla jo syyskuun lopussa, muttei ilmoittanut siitä omaisilleen. Se on nähkääs tämä vapaa Euroopan Unioni, joka mahdollistaa työnhaun toisessa maassa, työskentelyn toisessa maassa ja ihmisen vapaan reissaamisen maasta toiseen.

Kyseessä lienee tyypillinen entisen poisheitto-fantasia, jota monet meistä silloin tällöin harrastavat päiväunissaan, mutta vain harva lopulta rohkenee oikeasti tehdä. Kyseessä taitaa olla tarina naispuolisesta Kaarlo Vatasesta, joka halusi vain nostaa kytkintä ja jättää menneisyytensä toisten harteille. Aloittaa puhtaalta pöydältä. En tiedä, oliko tällä karkulaisella jänis mukanaan.

Lopettelin eilen Paul Austerin kirjan Oraakkeliyö, jonka sisällä on monta sisäkkäistä tarinaa ja juonta. Niistä yksi kertoo juuri miehestä, joka aamulla lähtee töihin, mutta hyppääkin New Yorkissa Kansas Cityyn menevään lennokkiin ja haluaa jättää kaiken entisen taakseen. Tuloksena tietenkin lopulta tuho. Varoitus meille kaikille lähtöä harkitseville.

Entinen taakse jää… lauloi Jukka Kuoppamäkin aikoinaan. Siihenhän nämä irtiotot useimmiten pyrkivät. Entisessä on jotain, jonka haluaa jättää taakseen. Aihe on ikiaikainen ja traditionaalinen. Sitä harrastettiin jo aikoinaan, kun lähdettiin Amerikkaan. Rannalle jäi laulamaan vain Brita Koivunen, että mua lemmitkö vielä oi Kustaa, onko rakkautes ruastumaton ?

Aamun kunniaksi muutama käytännön neuvo Luluille ja muille lähdöstä haaveilijoille.

Ensiksikin hanki sen verran kielitaitoa, että selviät alkuperäisväestön parissa. Jo menet Inglesiin suomaisbaariin tarjoilijaksi taikka ovimikoksi, viikon sisällä joku tuttu saapastelee sisälle. Hankkiudu kauaksi suomalaisista.

Toiseksi hanki käteistä. Korttia vinguttamalla ja s-etukorttia käyttämällä sinut on helppo löytää. Jos käytät noita kortteja, omaiset tietävät jopa sen, mitä olet juonut ja kuinka paljon. Noutaja kotiin tulee alle viikon.

Kolmanneksi, jos lähdet, lähde ovelasti. Älä lähde passillisiin maihin, vaan sotkeudu jonnekin Eurooppaan ja pysy liikkeessä. Portugalin kalastajakylä voi olla ratkaisu ongelmaasi, mutta varmimmin olet turvassa jossain Itäisessä Euroopassa taikka Italiassa.

Mutta ennen kaikkea, opiskele kieltä ja hanki käteistä ja ryhdy tekemään valejälkiä. Niitä on hyvä olla olemassa sinä päivänä, kun takaa-ajajat huomaavat sinun lähteneen.

Kuvassa on juna, sangen käyttökelpoinen pakoväline.