>La ave oye – lintu kuulee

by Michael Tillman

>

Tänään on ollut loistava päivä. Ainakin toistaiseksi. Tillman viettää nk. laatuaikaa yksinään kotona, sillä puoliso on tekemässä hyväntekeväisyystyötä UNICEF-järjestön piikkiin. On siis hyvää aikaa ihastella ja ihmetellä tämän lauantaina olemusta ja antia.

Soitin ensi töikseni tyttärelle, joka täyttää tänään vuosia. Asianmukaiset lahjukset ja muistamiset Itellan kuriirit olivat toimittaneet jo viikolla, mutta halusin silti lohduttaa häntä tänä ihastuttavana päivänä. Ikää kertyy ja ankarat totuudet joutuu kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin.

Hän on syntynyt talvella. Se merkitsee erkkolaisen verkkoversion mukaan sitä, että hänen äitinsä on keskimääräisesti köyhempi ja sairaampi ja hänkin on itse tulevaisuudessa keskimäärin sairaampi ja köyhempi kuin hänen kesällä syntyneet toverinsa. Pyysin häntä kuitenkin huomioimaan sen, että isänsä, Tillman, on pahemman sortin helluntailapsi, jonka kukkaroon ei kuitenkaan vielä ole maallinen mammona pesää tehnyt. Ehdotin nuorelle naiselle, että hän harkitsisi sitten joskus tarkoin, mihin vuodenaikaan hän lapsensa pyöräyttää. Hänellä kun on tuo pitkä matikka takana, joten laskennan pitäisi onnistua hyvin. Erityisen tärkeää tuo ajankohta on siksikin, kun hänen miesystävänsäkin on sattunut syntymään tammikuussa.

Hyvä novelliviikonloppu on muutenkin tulossa. Ruumisauton kuljettaja sai kolarissa surmansa kun vankkurit karkasivat keikalla hallinnasta. Keskisuomalainen kunnanjohtaja pahoinpiteli alle 15-vuotian poikansa ja nyt pienellä paikkakunnalla leikitään Payton Placea. Ja Porilaisen tutkijan väitöskirjan mukaan linnut kuulevat sairaan koivun avunhuudot ja tulevat kipin kapin syömään tuholaiset pois.

Tuosta viimeisestä saisi vaikkapa runoteoksen nimen.

Tillman menee nyt sohvalle pitkälleen ja ryhtyy lukemaan roskaa. Kirjastossa sattuivat nimittäin olemaan samalla kertaa tarjolla sekä Reijo Mäki että Ilkka Remes. Remekseen Tillman on totaalisesti kyllästynyt, mutta Mäkeä on kiva lukea kotiseuturakkaudesta. Paikallisvärit kelpaavat hyvin juuri nyt, kun maassa on hanki ja pakkanen paukku.

Jos Jani Sievinen lupautuu maanantaina sosiaalidemokraattien eurovaali-ehdokkaaksi voimme kaikki kuorossa onnitella puheenjohtaja Urpilaista. Hänen aikanaan, syvässä lamassa, oppositiossa ja kaikin puolin avainasemassa puolue on jälleen kerran ylittänyt itsensä. Epätoivoisia ihmisiä ja epätoivoisia tekoja.