Tillman

Uusi WordPress.com -sivusto

>Yhden dollarin huutokauppa

>

Eilen tapahtui viimeisin korotus yhden dollarin huutokaupassa. Venäjän pääministeri ilmoitti, että mitäpä tässä huonoina aikoina rähjäämään. Siirretään puutullien alkamista 9 -12 kuukaudella. Tillman jää ihmettelemään, miksei siirretty 8 -11 kuukaudella. Taikka saman tien ratkaisua olisi voitu siirtää vaikka 10 – 20 kuukaudella.

Tämäkin leikki on itse asiassa vasta alussa. Tillman ounasteli huhtikuussa olemassa olevista heikoista signaaleista vähän semmoista, että tässä nähdään vielä useampikin persekortti, ennen kuin voittaja kerää potin ja viimeinenkin tehdas on laitettu tuloskuntoon tai seisokkiin.

Yhden dollarin huutokaupalla tarkoitetaan taloustutkija Martin Shubikin kehittämää mallia, jolla voidaan yksinkertaistaa konfliktien eskaloituminen ja päätöksenteon mielettömyys. Presidentti Bush on juuttunut Irakissa juuri nyt tämmöiseen huutokauppaan.

Huutokaupan säännöt ovat vähän poikkeavat. Osallistujat huutavat yhden dollarin rahaa. Voittaja saa rahan. Erikoista säännöissä on se, että toiseksi tullut joutuu maksamaan tarjouksensa mukaisen summan, mutta hän ei saa vastineeksi mitään.

Tällaisessa asetelmassa kukaan ei tietenkään halua tulla toiseksi. Voittajan on helppo olla, sillä huutonsa ja maksunsa vastineeksi hän saa dollarin.

Pelissä on aluksi tietysti mukana useita huutajia. Kun lähestytään dollarin rajaa, huutajat alkavat miettiä tilannetta ja moni vetäytyy pelistä. Kun joku on tarjonnut dollarista dollarin, seuraava on jäänyt 99 senttiin taikka johonkin sitä alempaan summaan. Jos huutokauppa päättyy tähän, toiseksi päätynyt tarjoaja maksaa koko huutonsa, mutta ei saa mitään. Hänellä onkin oiva paikka tarjota dollarista 1,01 dollaria. Voittoisassa tilanteessa hän menettää vain yhden sentin. Se on huomattavasti parempi tilanne kuin edellinen, jossa häntä uhkasi 99 sentin menettäminen.
Tästä eteenpäin mennään rinta rinnan ilman kauppakorkean tietoja ja taitoja. Nyt kyse on pelkästä uhkapelistä ja vastustajan voittamisesta.

Näin on käynyt viime aikoina Wallstreetillä, näin on käynyt Irakissa ja Afganistanissa ja näin tarina kulki esimerkiksi aikoinaan Falklandin sodassa.

Nyt näyttää siltä, että Venäjä nokittelee tilanteessa, jossa se on saamassa toisen sija rehdissä kamppailussa. Suomeen myytävä raakapuu työllistää Venäjän Karjalassa kymmeniä tuhansia ihmisiä. On puhuttu siitä, että puun myynti Suomeen työllistäisi jopa 50 000 henkeä. Mukaan pitää laskea tietysti myös perheet ja muut lähipiirit, sekä palvelusektorin vaikutukset. Lopputulos on satojatuhansia työpaikkoja.

Tällä hetkellä huutokaupan johdossa oleva Suomen metsäteollisuus on kommentoinut asiaa tänään perin penseästi. Heidän mielestään Venäjän tarjous ei ylitä meidän tarjoustamme. Tässä rähinässä on jo mukavasti saatu kapasiteettiä pudotettua pois pelistä. Muutama miljoona mottia vuotuista käyttöä on jo ajettu alas pois yöunia häiritsemästä. Voi olla, että kohta patruunat tulevat omilla puilla toimeen.

Ja Putinille on jäämässä mustapekka kouraan. Kun jalostuskapasiteettia ei Karjalassa ole, niillä puilla rajan siellä puolen ei arvoa sellaisessa tilanteessa juuri ole. Ainakaan muutamaan vuoteen. Tappioksi Putin voi taas laskea jumalattoman määrän saamattomia euroja. Matalammilla tulleilla ja joustavuudella Suomen metsäteollisuus olisi voitu kytkeä vieraaseen raaka-aineeseen kymmeneksi vuodeksi.

>Valokuvatorstai

>

Valokuvatorstain aiheena on tällä kertaa kolmen kuvan sarja samasta aiheesta. Tämä sarja on sikäli epäortodoksinen, että ensimmäinen kuva on pienoismallista, toinen ja kolmas kuva taas alkuperäisestä .

Pienoismalli on valmistunut aikoinaan hyvän ystäväni 50-vuotislahjaksi. Mallin mittakaava on 1:18. Muuntaja on rakennettu ontoksi ja sen katto on irrotettava. Kyseinen mittakaava mahdollistaa sen, että muuntajan sisään mahtuu vaivatta kolmen vartin viskipullo.

Alkuperäinen muuntaja seisoo edelleen Pyhärannan kunnan Santtion kylässä. Pienoismallin valmistumista edes auttoi kunnan myötämielinen suhtautuminen ja avulias konsultointi.

Kuten huomaatte, pienoismalli noudattelee esikuvaansa suurin vapauksin. Katon vinous ei vastaa alkuperäistä esikuvaa ja jotkin tiiliseinän yksityiskohdat on ohitettu turhan vaivalloisina.

Kuvasta puuttuu diaraamaan kuulunut henkilöauton pienoismalli. Semmoinen löytyi lopulta eräästä lelukaupasta Innsbrukin kaupungista. Auto kuuluu tietenkin tarinaan, joten sen oli oltava alkuperäisen värinen ja luonteinen. Autoon kuuluva rekisterilaatan tunnus selvitettiin vanhoista valokuvista. Sen jälkeen rekisterilaatasta teetettiin luonnollisessa koossa oleva kuva Sörnäisten vankilan kilpiverstaalla . Tämän jälkeen kuva skannattiin 18 kertaa pienemmäksi ja liimattiin auton puskuriin.