>Nesser ja Teräsniska

by Michael Tillman

>

Urakoin eilen viimeiset sivut Håkan Nesserin tiiliskivestä. Koko juttu oli jälleen taattua laatua. Jaksoin hyvin ja juonikin jaksoi pysyä koossa oivallisesti. Murhaaja löytyi aikaisessa vaiheessa, mutta kiinni hänet saatiin vasta loppumetreillä.

Nesser oli piilottanut henkilöiden joukkoon taas pari suomalaista hahmoa. Jahdissa oli tälläkin kertaa mukana rikostarkastaja Joensuu. Etunimeä ei hänestä kerrota, ja muutenkin hän on vähän statistin roolissa. Täyttää kyllä paikkansa siinä missä joku muukin.

Toinen suomalainen hahmo on sosiaaliavustaja Elena Piirinen, joka on vähän säikky ja haluton antamaan virkavallalle kaikkia tietoja. Piirinen ohitetaan kuitenkin yhdellä sivulla ja muutamalla olankohautuksella. Hyvä niin.

Piirinen ja Joensuu eivät osallistu myöskään hirvittävään sätkäralliin, jota kirjan sivuilla ajetaan. Jokaisella sivulla joku on käärimässä sätkää, taikka vähintään eläkkeellä oleva komisario on hypistelemässä sätkäkonettaan. Reipasta ja savukasta menoa satoja sivuja. Kirjassa poltetaan sisällä ja ulkona niin monta kiloa sätkätupakkaa, että on ihme, ettei se haise ulospäin kirjan lukijalle..

Olen oppimassa uuden lehden metkuja. Ensimmäinen vikakin on jo löytynyt. Lehti kirjoitti perjantai-illan jääkiekosta yksisilmäisesti ja kummallisesti. Tillman oli katsomassa tylsää, tasapaksua ja onnekasta jääkiekkoa, jossa kotijoukkue korjasi voiton tuurilla. Tunnelma hallissa oli laimea. Lehti oli Tillmanin kanssa eri mieltä. Luin heidän versionsa ja vaivoin tunnistin, että samassa pelissä sitä on oltu mukana.

Pelin jälkeen jatkopelit kävimme läpi kaupungilla. Tillmanilla oli tilaisuus kuunnella siinä yhteydessä nuorta lupausta, jolla on tyylikäs nimi; Suvi Teräsniska. Tässä tilaisuudessa oli huomattavasti enemmän menoa kuin hallilla. Molemmissa tilaisuuksissa oli olutta kovasti tarjolla ja seisottiin. Teräsniska sai väen riehaantumaan , hallissa oli rauhallista.

Tillmanilla on asiaan liittyen nyt sitten ko. taiteilijan kuva varustettuna sydämen kuvalla ja omistuskirjoituksella. Veikkaan, että tulemme kuuleman tästä nuoresta naisesta vielä paljon. Puolen yön jälkeen hän jätti iskelmäpuolen vähemmälle ja antoi rokin klassikoille kyytiä. Laidasta laitaan ja lujalla asenteella. Tähän ei ole Paulat eikä Mattilan sisarukset pystyneet.