>Sukeltaa …..

by Michael Tillman

>

Arkkitehtiopiskelijat ovat joskus vitsailleet, miksi suunnitella ikkunoita sokeiden asuntoihin. Asia on kiinnostanut pellepelottomia siinä määrin, että esimerkiksi ikkunattomia luokkahuoneita on kokeiltu USA:ssa, mutta oppimistulokset huononivat. Valo vaikuttaa ihmiseen ilmeisesti myös muilla tavoin kuin näköaistin kautta.

Elton Mayo yritti Hawthorne- tutkimuksissaan 1920 –luvun lopulla vääntää valoja pienemmälle ja suuremmalle. Kummallista kyllä, koeryhmä paransi tulostaan kuin sika juoksuaan koko kokeen ajan.. Jo tuolloin tuli todistetuksi se, että ihmisen työtulokseen ja työtyytyväisyyteen vaikuttaa moni muukin asia kuin ulkoiset olosuhteet.

Syksy painaa päälle ja valo vähenee. Tällä hetkellä sen väheneminen ei kansainvälisenä mielenterveyspäivänä kovin suuresti meitä vaivaa. Maailmalla on tapahtumassa jotain muuta sellaista, joka saattaa aiheuttaa ihmisille pahaa oloa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Aivan sama, kuinka valoisaa ulkona on. Monien sydämessä on hätää ja mielen tummuutta.

Nyt voisi ottaa vähän opiksi siitä, millaisia kokemuksia yhteiskunta sai 15 vuotta sitten. Ettei aina tarvitsisi kulkea vaikeimman kautta. Tosin Tillman on vähän skeptinen. Edellisen kaaoksen hoitamisessa ei oikein hyvin onnistuttu. Asiasta on todisteena teini-ikäinen nuorisomme, jonka mielenterveyden hoitaminen on retuperällä. Asiasta on tuloksena myös keski-ikäinen syrjäytyjien joukko, jota ei kyetty saamaan työmarkkinoille edes hulluimman nousukauden aikana. Nyt sitten on aloitettava koko homma taas alusta.

Erityisen suurennuslasin alle on syytä tänään ottaa se pörsseissä häärivä nuorten miesten joukko, jonka arvot ja moraali eivät päivänvaloa kestä. Ne nuoret pankkiirileijonat, jotka silmää räpäyttämättä pystyvät aamupäivällä valehtelemaan ja iltapäivällä pankki on jo nurin. Semmoisen ihmisen mielenterveys aiheuttaa kysymysmerkkejä. Se että pystyy tekemään päivästä toiseen olemattomalla rahalla kauppaa, ei todista, että muuten on järkevä ja terve ihminen.

Erkki Liikanen on jälleen julkisuudessa. En osaa häneen enää luottaa, sillä hän oli siinä hallituksessa, jonka aikana raha-asiamme ajettiin viimeksi tämmöiseen kuntoon. Politiikassa häpeäminen, katuminen ja asioista oppiminen on kuitenkin mahdotonta. Erityisen hankalaa se tuntuu olevan Liikaselle.

Ensi viikolla yritän etsiä jostain käsiini Pierre Bourdieun kirjan Vastatulet: Ohjeita uusliberalismin vastaiseen taisteluun. (Contre-feux: Propos pour servir à la résistance contre l’invasion néo-libérale, 1998.)

Siinä muistaakseni oli viiltävää arviointia siitä, mitä juuri nyt on tapahtumassa. Olen sitä selaillut joskus hyvinä aikoina. Nyt teksti saattaisi olla ajankohtainen ja sitä voisi lukea viimein ajatuksella. Taidan ensi viikon aikana kaivaa sen jostain esiin.

Tillman valmistautuu kohta viikonloppuun ja lomaviikkoon. Vaimo lähtee työreissulle Ranskaan viikoksi. Sellainen saa aikaan Tillmanissa sekä pyyteetöntä ja lojaalia iloa, että sitten ihan tavallista riemua. Arvelen keksiväni itselleni viikon ajaksi monen moista puuha ja askaretta pihalla ja tuvassa. Raportoin asiasta