>Hevostelua..

by Michael Tillman

>

Katselin eilen televisiosta hetken ohjelmaa, jossa julkkiksia, tai heiksi luokiteltuja ihmisiä opetettiin ratsastamaan. Tunsin osan ohjelman osallistujista, mutta jotkut olivat päässeet livahtamaan kuuluisiksi ilman, että olen asiaa noteerannut.

Minun tuli hevosia sääli. Vähän minä säälin myös tallityttöjä, mutta etupäässä myötätuntoni saivat luontokappaleet. On hassua ja kummallista alistaa eläintä tämmöiseen touhuun. Miettiä sietää myös osallistujien motiiveja.

Olen ratsastanut poikasena ilman satulaa aikalailla kotitilani hevosilla. Olen kokeillut ratsastamista aikuisiässäkin satulalla ja ohjauksessa. Aina tähän toimeen on liittynyt eläimen kunnioitusta, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja lämpimiä tunteita eläintä kohtaan. Nyt en kokenut muuta kuin kummallisen formaatin oudon ajatusmaailman onttoutta.

Iltasanomien sivuilla voi erityisen Hauvakoneen avulla etsiä itselleen sopivaa koirarotua. Eilen poliisit piirittivät Leppävirralla talon ikkunan läpi lentänyttä metsoa. Toissapäivänä tuttava kertoi koirakuulumisia aloittamalla tarinan ”Hän ”- sanalla.

Viivi ja kumppanit ovat menettäneet otteensa ja käsityksensä ns. tavallisesta elämästä. Maailma , ja ajatukset, joiden keskellä he elävät, ovat minulle vieraita. Hevoset, lehmät ja koirat sitä vastoin ovat kaikki ihastuttavia eläimiä.