>Kummallisia asioita ja alueita

by Michael Tillman

>

Tänään pitäisi kommentoida tietysti tapaus ”Tanja Saarelaa”. En kuitenkaan kommentoi. Tapaus ei ole varmaan vieläkään loppuun käsitelty, joten mitään kommentoinnin tarvetta ei tässä vaiheessa ole. Tapauksen tasokaan ei enää edellytä kommentointia. Tavallisen ihmisen opiksi ja ojennukseksi ei tapauksesta myöskään ole.

Kommentoidaan sitä vastoin kummallisuuksia. Niihin törmää matkallaan tavan takaa. Viimeksi toissa päivänä Murolen kanavalla kohtasin tämän synkeän niittomiehen. Vanha Mc Cormick siinä sinnittelee vielä vanhoilla päivillään taideteoksen osana. Yleensä nämä kummallisuudet liittyvät jotenkin ITE -taiteiluun taikka kyseisen paikan omistajan intohimoihin. Ja kenttä on usein täysin vapaa.

Kihniössä on huoltoaseman pihaan tuotu sarja merimiinoja ja lentopommeja. Porissa rappeutuvan motellin edessä jököttää kokonainen 76mm kenttäkanuuna mallia 02. Ihodessa on Huoltoaseman pihalla betonista valettu hevonen ja muistaakseni kärrytkin perässä.

Varkaudessa on yhtä pelottava täytetty Esa Pakarinen Teboilin huoltamon baarissa. Siinä helposti matkamies kiskaisee kupin sumppia kitusiinsa ja jatkaa kiireesti matkaa. On nimittäin Suhonen melko räävittömän näköinen.

Tämä veikeä savannien peto asustelee Haapamäellä Martti Vainion uusimman yrityksen , Höyryveturipuiston ulko-ovella. Ei pure, on kesy, mutta konteksti höyryvetureihin on vähän avoin.

Joskus ITE-taide on hupaisaa tahtomattaan. Eilen ajoin läpi kesyttömän Pohjois- Satakunnan. Kuka on joskus liikkunut alueella Karvia – Honkajoki- Isojoki- Siikainen, tietää, mitä tarkoitan kesyttömyydellä.

Honkajoelle on pesiytynyt jostain syystä valtavasti koneliikkeitä, jotka myyvät suuria , pyöriviä kaivinkoneita. Pienen pitäjän tien varret ovat täynnä suuria liikkeitä, joiden pihamailla valtavat rivistöt kaivureita ojentavat nokkiaan kuin massiiviset muinaisliskot. Tilataideteos on yrittämättä valmis.

Kaikkien kaivuriosa on ojennettu samalla tavoin jokaisen liikkeen pihassa. Kymmeniä kaivureita samassa janoisessa asennossa, kauha kohti odottavaa emokaivurin ruokkivaa nokkaa. Pienessä pitäjässä on 2000 asukasta. Kaivureita saattaa olla saman verran. Surrealistinen näky.

Honkajoen vaakunassa on muuten kuvattuna sahtihaarikka. Sitäkin pitäjässä osataan tehdä. Karviassa taas on syntynyt kirjailija Juha Seppälä. Siikaisten ja Merikarvian peräkylien elämästä meille on kertonut kirjailija Reijo Mäki kirjoissaan, kun hän on selostanut Jussi Vareksen nuoruutta.

Todellinen Suomen Villi Länsi odottaa yhä löytäjäänsä. Ei tarvitse lähteä Sisiliaan eikä Korsikalle. Lähellä odottaa kesytön ja karu erämaa, jossa laki on lavea ja nimismiespiirit suuria. Ehkä kerron teille lisää joskus. Siikaisissa syntyneenä luulen omaavani jopa vähän paikallisväriä ja tuntemusta.