>Lalli Kalli

by Michael Tillman

>

Kuva : www.nba.fi/en/hoitokohteeteng.

Kevään korvalla blogeissa näyttää käyvän vilske ja vipinä samaan tahtiin kuin psykiatrisen poliklinikan ovella valon lisääntyessä keväällä. Huomasin sen terapiassa eilen. Ja täällä blogeissa.

Kieltämättä aiheita on ollut ihan riittämiin. Minua kiinnostaa etenkin keskustelu tekijänoikeuksista. Suunnattomasti egoa hyväilee sellainen mahdollisuus, että joku anastaa tekijänoikeuden minulta näihin sepustuksiin ja parhaassa tapauksessa menee niitä julkaisemaan. Sitä on 40 vuotta ensin yrittänyt kaikkensa, että joku julkaisisi edes jotain. Nyt sitten äkkiä syntyy valtava kaaos ulko-ovelle. Apua, blogin pitäjä saattaa joskus käyttää jotain täältä löytämäänsä.
Taidan ottaa pikku riskin ja seurailla vähän tilannetta. Liityn sitten siihen jengiin, joita on eniten.
Timo Kallin tapauksessa taidan liittyä niihin, joita on vähemmän. Mieleni ei tee olla siinä hurskastelijoiden piirissä, jotka ryhtyvät kivittämään yksittäistä kansanedustajaa, oli hän sitten miten mielipuolinen ja typerä tahansa. Laitoin kuitenkin kiviä kuvaan valmiiksi. Siinä on Kuninkaanhauta Kiukaisten Paneliasta. Se rakennettiin noin 3000-4000 vuotta sitten.
Eduskunnassa on ollut tästä asiasta viljalti puhetta ja pohdintaa. Edustajat itse ovat jättäneet tällaisen porsaanreiän lakiin. Olisi mielenkiintoista nähdä julkistettuina kaikkien kansanedustajien vaalirahoituksen osasummat ja niiden lahjoittajien nimet. Sekä lain puolesta ja vastaan äänestäneiden nimet. Moni edustaja muuttuisi sangen vaivautuneeksi. Eilen jo tähän suuntaan vähän viitattiin uutisissa. Saattaa kuitenkin olla, että tälle sontatunkiolle kaikilla ei ole kovinkaan suurta kiirettä.
Kallin syyksi on laskettava yltiöpäinen avoimuus ja satakuntalainen uhmamieli. . Pitäisi miehen nyt sen verran tietää jo kokemuksesta, että poliitikko ei saa koskaan sanoa suoraan mitään. Jos hän taas olisi halunnut laille ja asian tilalle muutosta, muitakin keinoja olisi varmasti ollut. Samalla seudulla vajaa 1000 vuotta sitten Lalli hermostui Henrikkiin ja päätti ratkaista asian kertaheitolla. Yhdella sipaisulla. Tämmöisiähän me satakuntalaiset olemme. Vähän kömpelöitä.

Hautalan ja Soinin hurskastelut olivat vastenmielistä katsottavaa. Odotan mielenkiinnolla joidenkin demareiden ja kokoomuslaisten avautumista.

Minä taas sulkeudun. Seuraavan kuukauden aikana blogimerkinnät lyhenevät ja joinakin päivinä ne saattavat jäädä kokonaan ilmestymättä. Edessä on nimittäin road show nimeltä harjoittelijoiden valvonta. Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on, luojan kiitos, edelleen vallalla systeemi, jossa opiskelijat harjoittelevat työntekoa työnantajien palveluksessa opintojensa lomassa. AMK sitten valvoo, että kaikki tapahtuu lain ja kirjaimen sekä harjoittelusuunnitelman mukaisesti.
Minulle annettiin aikoinaan tämä toisten suuresti hyljeksimä paskaduuni. Aikaisemmin tilanne oli kohtuullinen, sillä opiskelijat olivat valikoituneet suuresta hakijajoukosta ja monilla oli jo kokemuksia työelämästä.
Nyt useimmilla opiskelijoilla ei ole minkään valtakunnan työkokemusta, juuri ollenkaan sosiaalisia taitoja ja hyvin vähän käsitystä siitä, mitä palkkatyö työsuhteessa työntekijältä edellyttää. Tutor-opettajana ja harjoittelunvalvojana joutuu olemaan isänä ja äitinä, sosiaaliterapeuttina ja nuorisopsykologina.
Mutta saapahan ajaa autolla kerrankin tarpeekseen. Viime vuonna sain kolmessa viikossa kerätty työnantajan virka-auton mittariin 4700 km. Tänä vuonna se menee rikki kirkkaasti. Eräs nuori nainen nimittäin on lähdössä harjoittelemaan Yhdysvaltoihin Missisipin taakse.

Voitte lopun päivän pohtia, maksaako AMK minulle valvontakäynnin lentokoneella, vai joudunko ajamaan autolla tai jätänkö tämän tapauksen valvomatta.