>Adams ja ammattiväki

by Michael Tillman

>Kuva : Tarja Heikkilä; Talouselämää 2003 mukaellen

Työtyytyväisyysteorioiden joukossa on muuan kummajainen. Ruma ankanpoikanen, josta ei vain joutsenta tahdo syntyä. Adamsin tasapainoteoria ei tahdo toimia opetuksen luokkatilanteessa, mutta ei se kyllä kolahda ay-aktivistikaan kaaliin.

Adamsin teoriaa kutsutaan usein myös oikeudenmukaisuusteoriaksi. Adamsin mukaan työntekijä vertaa omaa panostaan saamansa vastikkeeseen. Sen jälkeen hän suuntaa katseensa työtoveriin ja vertaa omaa panos/ tuotos –suhdettaan naapurin vastaavaan. Jos ne ovat likimain yhtä hyviä, seurauksena on tasapainotila ja tyytyväisyys ( distributive justice)

Usein työelämässä käy kuitenkin niin, että epätasapainoa työntekijän tai ay-aktivistin mielestä on. Silloin on syytä yrittää kohottaa omaa vastikettaan taikka sitten vähentää panoksiaan. Näin voi helposti säätää oman suhteensa lähelle kaverin tasoa.

Adams väittää lisäksi, että ylipalkitsemistilanteessa se, jolla menee hyvin, huomaa epätasapainon ja ryhtyy työskentelemään enemmän taikka välttelemään tuottojaan, jotta hän valuisi alaspäin kohti työtoveriaan ja tämän panos/tuotos suhdettaan.

Tämän selvittäminen opiskelijoille on toistaiseksi ollut työurani haastavin asia. Tätäkin selvempi ja paljon helpompi asia on ”vittu”-sanan kitkeminen pois heidän puheestaan. Ay-aktiiville tämä Adams lienee myös käsittämätön asia. Ilmeisesti tulos on saavutettu seuraamalla aikoinaan suhteellisen pientä ja suppeaa sähköyhtiön linja-asennus työryhmää.

Muutenkin ihmisen motivointi toimeliaisuuteen on monimutkainen asia. Kuvassa on Talouselämässä esiintynyt nelikenttä, jonka olen lainannut Tarja Heikkilän luentomateriaalista.

Tässä nelikentässä täyttymysten täyttymystä edustaa työnantajan antama vapaa autoetu. Sille työntekijä laskee suuren rahallisen arvon ja se samalla tuottaa hänelle paljon mielihyvää. Toisessa äärinurkassa on sitten oman firman t-paita taikka työtiloihin tuotu tyhjä herkkujääkaappi.

Lounassetelit, laskuvarjohyppykurssi ja ilmaiset reseptilääkkeet sijoittuvat hyvin lähelle origoa aivan kuvan keskelle. Niiden avulla on aika vaikeaa tehdä pesäeroa naapuriin. Ja vastaavasti naapurin saama firman t-paita saattaa jo tapahtumana sysätä meidät jonnekin naapuria korkeammalle.

Herzbergilläkin on puutteensa. Hänen teoriansa saa luentosalissa aikaan kapinan. Palkka on nuorelle opiskelijalle mitä suuremmassa määrin motivaatiotekijä numero yksi. Herzbergillä he pyyhkivät takapuolensa, kunnes 45 –vuotiaana ensimmäisen kerran jyrkästi kieltäytyvät ylitöistä ja haluavat muutekin säilyttää riippumattomuutensa työnantajaa kohtaan. Silloin se on kuitenkin jo usein myöhäistä.

Lawler-Porter teoria on tyylikäs ja selvä. Tarvitaan ulkoisia palkkioita ja sisäisiä hyrinöitä. Ja piste. Tätä enempää ay-aktiivi ei halua tähänkään teoriaan tutustua. Häntä kiinnostaa ehkä vielä se, millä todennäköisyydellä hän palkkioita suorituksen jälkeen saa, mutta niiden arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hänelle hämärän peitossa. TEHY:n työtaistelu oli hyvä esimerkki tästä kaikesta. Paperiliiton sopiminen taas orastava merkki jostain toisesta ajattelusta.

Mutta lyödäänkö veikkaa tyytymättömyyden aiheuttajista. Kuinka monta sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta ilmoitetaan suljettaviksi kesän aikana ennen 1.9. 2008. Toinen asia , josta voimme lyödä veikkaa, on se että kuinka monelle ao. tehtaalle tulee lomautus – tai seisokki-ilmoitus. Lukupari riittää. Luulen, että ei kannata nyt veikata 0-0 , vaikka se joskus tulosvedossa suuret rahat tuokin. Lähemmäksi veikannut tullaan syyskuussa palkitsemaan kirjapalkinnolla.