>Elämä on laiffii

>

Tänään näin pari joutsenta, häissäni laulaneen ladyn ja totuuden. Kummallinen kombinaatio. Joutsenet olivat nimettömiä, mutta laulu- sellaisia lajiltaan . Ajoin ohi. Linnut ruokailivat pellolla 10 metrin päässä tiestä. En jaksanut ottaa edes kuvaa. Vaimonikaan ei jaksanut asiasta innostua.

Ajoin ohi myös laulajattaresta, sillä vaimoni istui vieressä. Häistä on aikaa huomenna 23 vuotta. Vaimoni suhtautuu edelleen kyseiseen laulajattareen potentiaalisena uhkana ja kilpailijana. Asia saa oikeat mittasuhteet, kun tiedätte, että sopraano oli vaimon parhaita tyttökavereita. Paino taitaa nykyään olla sanalla ”oli”.

Totuus tuli taas ilmi juuri äsken. Olin nimittäin unohtanut kihlajaispäivämme, joka on tänään.. Onneksi hääpäivä on huomenna, joten tässä saattaa paikata vielä, mitä paikattavissa on. Toiveissa on seesteinen ja konfliktivapaa hääpäivä. Kunniakseni on sanottava, että vaimoni ei muistanut kumpaakaan päivää. Minun siis itse asiassa kuuluisi olla vähään loukkaantunut.

Naapuri soitti alkuviikosta kesämökiltään. Olisi halunnut juttuseuraa. Vaimonsa oli laittanut hänet ulkoruokintaa. Torstaina sitten katselin ikkunasta kun kiinteistövälittäjä kävi ottamassa naapurista kuvia. Voi olla, että saamme kohta uudet naapurit.

Lohdutin vaimoani ja yritin saada hänet näkemään asian valoisat puolet. Kaavatiellämme asuu kolmessa omakotitalossa kolme perhettä. Jos nyt 33 % perheistä eroaa, se saattaa riittää, sillä valtakunnallinen keskiarvo on 50 %. Sanoin vaimolleni, että jos hän ei tyydy ihan vielä tähän 33 % tilanteeseen, niin minä voin erota leikisti muutamaksi viikoksi , jotta saadaan tuo luku lähelle 50.

Kävimme päivän kunniaksi anopin ja appiukon haudalla. He ehtivät erota vanhoilla päivillään, mutta lapset hautasivat heidät samaan hautaan rinnakkain. Ajattelivat ehkä, että nyt on viimein aikaa jutella ja sopia.

Eipä siellä suurta riitaa tänään ainakaan ollut. Toimme havut ja kynttilälyhdyt pois, laitoimme haudalle vähän narsisseja ja siistimme paikkoja. Sain siitä vähän flunssaa.

Eilen hautajaisissa, tänään hautausmaalla…huomenna jo taas töissä. Siitä ei tykkää kirkkoherra eikä terapeutti. No, ryhdyn purkamaan huomenna sairausloman aiheuttamaa kaaosta vasta iltapäivällä. En nyt sentään viitsi kirkonmenojen aikana mennä töihin. Semmoisesta alkeellisesta käytöstavasta on yritetty kuitenkin pitää kiinni.