>Paska – kylä Saksassa

by Michael Tillman

>

Kuva: http://www.vgs-ranis-ziegenrueck.de

Jos satutte kuljeskelemaan kesällä Saksassa, Thuringenissä, käykääpä poikkeamassa kylässä nimeltä Paska. Solidaarisuudesta vaikkapa minua kohtaan.

Eilen nimittäin paska iski ilmastointilaitteeseen oikein kunnolla. Kesken terapiatapaamisen. Ympäröivä maailma muuttui taas harsomaiseksi valemaisemaksi, johon en enää kuulu. Katse jäi lattiaan ja seuloi jokaisen raon parketista, ennen kuin viimeisessä hädässä nousi, jonnekin kuulijan olkapään tasalle. Melko totaalinen romahdus vei voimat miehestä, rytmin sydämestä ja mielen päästä. Vinttikamari on siis jälleen täynnä lepakoita.

Kutsuivat paikalle psykiatrin. En päässyt enää pakoon mihinkään ja tämä saatanallinen tauti on taas kirjoissa ja kansissa. Kirjoittivat litteran kotiin. Paperissa oli sekä Z 73 että 33.

Kirjoitukset muuttuva sen vuoksi siis katkonaisiksi ja yhä pirullisimmiksi. En ota muutamaan viikkoon taas mitään vastuuta sanomisistani. Se en ole enää minä , joka kirjoitan. Joku toinen. Se on tauti, joka minussa taas myllertää. Kielikin tulee olemaan vierasta ja kammottavaa. Vähitellen se sitten muuttuu paremmaksi, toivottavasti.

Lomaa on nyt sitten vaikka kirjoittaisi romaanin. Ongelma onkin siinä, että olen kuudessa tunnissa saanut tehtyä voileivän, juonut kupin teetä ja käynyt suihkussa. Kun kerrankin on aikaa tehdä jotain, siihen ei enää pysty. Iholla tuntuu tuskanhiki ja olen valmis jo hyväksymään tämän päivätyöksi. Enempää ei oikein jaksa. Eikä voi vähempää kiinnostaa..

Eilisen ja tämän päivän muuna saldona on sitten sarja epätoivoisia yrityksiä katkaista kaikki suhteet ulkoiseen maailmaan. Kännykän muisti on vielä tyhjäämättä, mutta muuten eristäytyminen on alkanut. Taulu pitää pyyhkiä. Häpeä sairaudesta ja epäonnistumisen tunteet vuorottelevat mielessä. Tuntuu siltä, että työyhteisö on hylännyt minut, eikä enää tarvitse minua. Joku rähmäkäpälä menee nyt sitten pitämään tuntejani.

Ryhdyn kirjoittamaan myös toiseen paikkaan, kukaties kolmanteenkin. Minua on pyydetty, ja olen perso semmoiselle. Jotenkin nuo lepakot on taas häädettävä matkoihinsa. Kaikki keinot on jälleen otettava käyttöön. Tiedän vanhastaan, että tästä on minulle apua. Kärsijöinä ovat nyt sitten ne, jotka foorumille sattuvat.

Mutta helvetillinen kevät tästä taas tuli. Teillekin.