>Sydämen asialla

>

Valokuvatorstain aiheena on tällä kertaa voimaan liittyvä runonpätkä.
Yks voima sydämehen kätketty on…
On voima, mi mielet nuorentaa…
Yksi on voima ylitse muiden…

Sopii hyvin oikeastaan eiliseen vuodatukseeni, kuten myös niihin ajatuksiin, joita aamulla liikkui mielessä. Isän rakkaus lapseen, taikka lapsenlapseen on mullistava voima, joka muuttaa ensin sen aikuisen elämää ja sitten toivon mukaan myöhemmin tuo selkeyttä ja onnea myös rakkauden kohteena olevalle.

Mutta muitakin suuria voimia ihmismielessä on. Joku on empaattinen, toinen taas kateellinen. Joltakin voimat loppuvat kokonaan, vaikka niitä ulkopuolisen silmin näyttää olevan vaikka kuinka.
Luin eilen antikvariaatista hankkimaani Pietari Suuren elämästä kertovaa teosta : Peter the Great , his life and world. Kirjoittaja on Robert K. Massie. Massie sai Pulitzer-palkinnon tästä teoksesta vuonna1981. Myöhemmin sitten NBC yhtiö teki kirjan asian pohjalta myös minisarjan.

Merkittäväksi teoksen tekee minulle sisältö, mutta myös sen väliin jääneet kirjanmerkit. Toinen on merkeistä on Hotelli Palacen ranskankielinen ruokalista vuodelta 1983. Tarkemmin sanottuna joulukuun 19.päivältä. Toinen taas on Kari Kairamon nimikortti.

Kairamo on kirjoittanut kortin 21.12. 1983. Siinä hän viittaa käytyyn keskusteluun Hotelli Marskissa 27.11. Hän oli siellä mainostanut kuulijalle tätä teosta ja nyt sitten nimikortin myötä toimittaa tämän joululukemiseksi. Lopuksi Kairamo toivottaa hyviä pyhiä ja lukuelämyksiä. Allekirjoitus on ” Terveisin, Tuus, Kari K. Käsialasta ei voi erehtyä. Mutta kirjan vastaanottaja on jäänyt minulle ikuiseksi arvoitukseksi.
Kaikki muistamme, että Kairamon voimat loppuivat myöhemmin 1988 vuonna. Yksityiskohdista on jonkin verran kirjoitettu sekä faktaa, että fiktiota. Raija Oranen kirjoitti 2003 Bolero – kirjan, joka muutamaa pikku poikkeusta lukuun ottamatta on kohtuullisen suora kertomus Nokiasta ja Kairamosta. Asiasta taitettiin peistä moneen otteeseen . Mauno Saarikin on kirjoittanut elämänkerran. Sanotaan, että Oranen kopioi asiat suoraa Saarelta. Kuka tietää.
Siihen aikaan voimia oli monella aika vähän. Matti Ali-Melkkilä teki itsemurhan tasan vuosi sen jälkeen, kun Kari Kairamo oli päätynyt samaan ratkaisuun. Muistaakseni myös 1990 joulukuun 13 tapahtui jotain käänteentekevää. Pitänee tarkistaa. Keräsin siihen aikaan pankkikriisiä koskevia sanomalehtileikkeitä ja sellainen asia on jäänyt jotenkin niistä leikkeistä mieleen.
Mutta rakkaus on voimallinen tunne. Se saa meidät puuhastelemaan kummallisia asioita väsymättä ja niiden loogisuutta pohtimatta. Tähän samaan olettamukseenhan perustuu useimpien Jumala-suhdekin. Haluamme luottaa siihen, että tällainen suurempi ja voimallisempi, ihmisjärjellä ymmärtämätön juttu on olemassa ja se nimenomaan kohdistuu juuri nyt sitten tänään omaan persoonaan.
Maallista rakkautta ja sen tuskaa näkyi eilen ruudun täydeltä sarjassa ”Karjalan Kunnailla” Kun eilen ei mikään oikein tuntunut loksahtelevan paikoilleen yhdessäkään parisuhteessa, niin viikon päästä on epäilemättä tarjolla sitten anteeksiannon ja löytämisen ilotulitusta. Saatan jopa katsoakin, vaikka sarja on menettänyt otettaan sitten alkujaksojen.
Minun rakkauteni televisioon kuoli silloin, kun Arvi Lind lakkasi lukemasta uutisia. Kaikki on ollut sen jälkeen hömppää. Tai ei oikeastaan kaikki. Katson minäkin yhtä sarjaa. Se on laadukas ja komeissa maisemissa arvokkaasti kulkeva Heartbeat. Suomennos on kömpelö ja tökerö. Parempi voisi olla esimerkiksi ”Nuoruutesi automerkit”. Suomentaja on kääntänyt Sydämmen asialla. Se on kaukana alkuperäisestä ajatuksesta. Mutta hieno sarja, jossa juuri ja juuri ollaan astumassa nuorisomusiikin maailmaan, rosvot ovat rosvoja ja takaa-ajon päätteeksi tartutaan brittityyliin konnaa kauluksesta. Ampuma-aseita on vain kartanonherralla. Mutta varsinaisesti sydämen asialla ollaan aika harvoin.